Turkistarhaus on julma tuotantomuoto, jossa tuntevat eläinyksilöt suljetaan verkkopohjaisiin häkkeihin turkkiensa vuoksi. Suomessa tarhataan vuosittain noin kaksi miljoonaa turkiseläintä: kettuja, naaleja, minkkejä ja supikoiria. Turkiksia käytetään esimerkiksi asusteina takkien hupuissa ja pipojen tupsuissa. On selvää, että ihminen ei tarvitse turkiksia.
Eläinten hyvinvointi ei voi koskaan toteutua turkistarhoilla. Hyvinvointiongelmat ja aktiviteettien puute ilmenevät käytöshäiriöinä kuten stereotyyppisena käytöksenä, pelkotiloina ja itsensä vahingoittamisena. Turkisala myös vastustaa systemaattisesti mitään hyvinvointiparannuksia, sillä ne toisivat yrittäjille lisäkustannuksia. Ala tulee yksiselitteisesti kieltää.
Turkistarhojen määrä on jatkuvassa laskussa. Tällä hetkellä tarhoja on jäljellä noin 500, kun vuonna 2015 tarhojen määrä oli 1024. Turkistarhausta harjoitetaan pääasiassa sivutoimisesti ja osa-aikaisesti. Kokoaikaisia turkistarhayrittäjiä on noin 200.
Kannattamatonta turkisalaa on tuettu julkisista varoista. Esimerkiksi koronapandemian aikaan turkisala sai yli 30 miljoonaa euroa tukia. Julkisia varoja ei tule käyttää epäeettisen alan tukemiseen, vaan tuet tulee ohjata alan alasajoon. Turkistarhaus on ajettava alas sosiaalisesti kestävällä ja tuetulla mallilla pikimmiten. Alan hallittu alasajo olisi myös yrittäjien etu, sillä silloin yrittäjiä on mahdollista tukea siirtymässä.
Vasemmistoliitto ajaa turkistarhauksen kieltoa. Turkistarhaus on kiellettävä seuraavalla eduskuntakaudella.